Etusivu » Finnpartnership » Success stories » Etiopiassa haetaan uutta mallia kehitysmaiden sähköistämiseen
Tulosta

Etiopiassa haetaan uutta mallia kehitysmaiden sähköistämiseen

Etiopian pienvesivoimahanke on hyvä esimerkki tavasta, jolla kehitysmaiden ongelmiin etsitään ratkaisuja kannattavan liiketoiminnan keinoin.
Sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtiö ABB selvittää Etiopiassa uusia tapoja parantaa sähkön saantia Afrikan köyhimpiin kuuluvassa maassa. Hankkeen takana ovat ABB:n kehityspäällikkö Mika Turpeinen ja neuvonantaja Tapio Peltonen, jotka lähtivät ennakkoluulottomasti kehittämään perinteisistä kehityshankkeista poikkeavia tapoja ratkoa kehitysmaiden ongelmia.

Lähtökohtana oli kehittää kannattava liiketoimintamalli, joka parantaisi samalla kehitysmaiden köyhien elämää. Kyseisessä hankkeessa tämä toteutettaisiin rakentamalla ABB:n innovatiiviseen tekniikkaan perustuvia 0,3-1 megawatin pienvesivoimaloita Etiopian maaseudulle.

Samalla on tarkoitus laajentaa sähkönjakeluverkkoa entistä useamman etiopialaisen ulottuville ja antaa pienluottoja muun muassa sähköliesien ja vedenkeittimien hankintaan.

Pienvoimalat hyvä vaihtoehto

ABB:n tavoitteena oli, että lähivuosien aikana Etiopiaan rakennettaisiin vähintään 20 pienvesivoimalaa, jotka tuottaisivat sähköä 1-2 miljoonalle etiopialaiselle.

Vesivoiman hyödyntämisessä käytettäisiin Suomessa kehitettyjä pienvoimaloita. Niitä voidaan ottaa käyttöön ilman suuria patorakennelmia tai muita suuria ympäristövaikutuksia.

Turpeinen ja Peltonen muistuttavat, että hajautettu voimantuotanto on kuuma puheenaihe Euroopassa. Kaksikon mielestä aiheesta pitäisi puhua paljon enemmän myös kehitysmaissa. Suuriin laitoksiin verrattuna pienten voimantuotantoyksiköiden edut ovat ilmeiset, sillä ne eivät edellytä suuria investointeja voimaloihin tai sähkönsiirtoverkkoihin.

Sähköllä merkittävät kehitysvaikutukset

Mahdollisuuksia vesivoiman tuotannon kasvattamiseen on Etiopiassa runsaasti. Noin 84 prosenttia maailman suurimpiin jokiin kuuluvan Niilin vedestä on lähtöisin Etiopian ylänköalueelta. Vuoristoisen maan vesivoimapotentiaali on noin 45.000 megawattia, josta vain noin 840 megawattia on tällä hetkellä hyödynnetty.

Hankkeen toivotaan näyttävän esimerkkiä myös muille Afrikan maille, joissa on Etiopian lailla tarjolla runsaasti hyödyntämätöntä vesivoimaa.

Sähkön käytön yleistymisellä olisi merkittävät kehitysvaikutukset Etiopian maaseudulla. Sähköliesien ja vedenkeittimien käyttö vähentää polttopuun tarvetta maassa, jossa arviolta 75 prosenttia puupolttoaineesta käytetään ruuan laittoon.

Finnpartnership yksi kumppaneista

ABB:n pienvesivoimahankkeessa on useita kumppaneita. Yksi niistä on Finnpartnership, joka antanut taloudellista tukea hankkeen valmisteluun.

Yhteistyökumppaneihin kuuluvat myös Etiopian evankelisen Mekane Yesus -kirkon kehitysneuvosto ja YK:n kehitysohjelma UNDP. Myös toimivat keskusteluyhteydet paikallisiin viranomaisiin ovat välttämättömät, sillä maan sähkönjakelu on Etiopiassa valtiollisen yhtiön hallussa.

Uudentyyppisen kehityshankkeen muotoutuminen on herättänyt myös tutkijoiden huomion.  Akatemiatutkija Minna Halme ja jatko-opiskelija Sara Lindeman Helsingin kauppakorkeakoulusta pitävät ABB:n hanketta erinomaisena esimerkkinä niin sanotusta BOP (Base of Pyramid) -liiketoiminnasta. Sillä tarkoitetaan kehitysmaissa tehtävää kannattavaa liiketoimintaa, joka pyrkii omalta osaltaan ratkomaan köyhyyteen liittyviä ongelmia.

Halme ja Lindeman toteavat, että ABB:n hanke täyttää hyvin BOP-kriteerit, sillä innovatiivisessa hankkeessa luodaan käyttäjälähtöisiä ratkaisuja yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.

Hyppy yli vanhan teknologian

Kevään 2009 aikana hankkeen suunnitelmat tarkentuivat. Mika Turpeisen mukaan kävi entistä selvemmäksi, että voimantuotannon lisäksi sähkönjakeluverkko ja kulutuksen hallinta ovat merkittävämmässä roolissa kuin aluksi uskottiin.

"Hajautetun sähköntuotannon perusongelma on erittäin vaihteleva kulutus. Etiopialainen kotitalous ei ole sähköstä riippuvainen samalla tavoin kuin eurooppalainen. Suurimman osan päivää kulutus on lähellä nollaa, mutta ruokaa laitettaessa tarve hyppää kilowatteihin", Turpeinen sanoo.

Tämä asettaa merkittäviä haasteita liiketoiminnalle, koska tulot sähköntuottajalle tulevat myydystä energiasta ja menot verkko- ja tuotantokapasiteetista, joka tulee mitoittaa huipputehoja varten. Nykyaikaiset älykkäät jakeluverkot osaisivat tasoittaa kuormituspiikkejä, mutta kehitysmaihin on ollut tarjolla vain perinteistä teknologiaa.

"Eurooppa on menossa kohti nollaenergia-rakennuksia, joissa jokaisen kotitalouden tulee pystyä tuottamaan kuluttamansa energia. Vuonna 2019 tämä tulee pakolliseksi uudisrakennuksissa."

Turpeisen mukaan perinteisten sähkölaitosten rooli muuttuu enemmän energian markkinapaikaksi, koska tulot eivät enää riipu omasta tuotannosta vaan puhtaasti jakelusta.

"Keskeinen kysymys kuuluukin, miksi Afrikka ei hyppäisi jo tänä päivänä tulevaisuuden teknologiaan?

Etiopian kaltaisessa maassa hyppy on paljon helpommin toteutettavissa, sillä vanha infrastruktuuri ei rajoita tai hidasta uudistumista."

Kehitystyö jatkuu

Vesivoiman kehitystyö laajenikin nopeasti hyvin moniulotteiseksi. Kesällä 2009 päätettiin, että ABB jää seuraamaan markkinoiden kehitystä ja lopettaa aktiivisen kehitystyön. Mika Turpeinen asuu nyt pysyvästi Etiopiassa. Hän jatkaa paikan päällä pienvesivoiman ja muiden energiantuotantomuotojen sekä älykkäiden jakeluverkkojen kehittämistä.

Pitkän tähtäimen tavoitteena on luoda Etiopiaan eurooppalaisia yrityksiä kiinnostava kehitysalusta, jossa on turvallista kehittää innovatiivista teknologiaa ja liiketoimintamuotoja.

"Finnpartnership-ohjelma on tässä merkittävässä roolissa. Monet suomalaiset yritykset näkevät kehittyvät markkinat kiinnostavina, mutta riskit ovat myös suuret. Finnpartnershipin tuki ja osaaminen auttavat", Turpeinen korostaa.



Julkaistu 26.03.2009