FAQ

3. Millaisia hankkeita liikekumppanuustuella voidaan tukea?   
4. Voiko liikekumppanuustukea saada Suomesta kehitysmaihin suuntautuvaan vientitoimintaan?   
5. Milloin kehitysmaatuontihankkeille saa tukea?   
6. Mitä tarkoitetaan suomalaiseen ympäristöteknologiaan liittyvillä pilottihankkeilla?    
7. Voiko liikekumppanuustukea saada koulutushankkeisiin?   
8. Mitkä hakijayrityksen toimittamista tiedoista ovat julkisia?   
9. Mitä kustannuksia liikekumppanuustuki kattaa?   
10. Mitkä kustannukset luetaan hyväksyttäviksi matkakustannuksiksi?   
11. Mitkä ovat hyväksyttäviä ulkopuolisille asiantuntijoille maksettavia palkkioita?   
12. Mitkä ovat hyväksyttäviä hakijayrityksen oman henkilökunnan käytöstä koituvia kustannuksia?   
13. Mitkä ovat hyväksyttäviä kustannuksia kehitysmaatuontihankkeissa?   
14. Mitkä eivät ole hyväksyttäviä kustannuksia?   
15. Mikä on hakemuksen rekisteröintipäivä ja hankenumero?   
16. Milloin tukea voi hakea?    
17. Miten kauan päätöksenteko kestää?   
18. Miten kauan myönnetty tuki on saajayhteisön käytettävissä?   
19. Milloin tuki maksetaan?   
20. Millaiset ovat tuensaamiseen liittyvät raportointivaatimukset?   

2. Mihin tarkoitukseen liikekumppanuustukea haetaan?
Liikekumppanuustukea voi hakea kehitysmaihin suuntautuvan pitkäaikaisen, liiketaloudellisesti kannattavan toiminnan valmisteluvaiheen kustannuksiin. Se on tarkoitettu kattamaan hyväksyttyjä hankevalmistelukustannuksia niiden syntymisen jälkeen. Hankevalmistelukustannuksiksi ei katsota yrityksen perustamiskustannuksia ja operatiivisen vaiheen toiminnan aloittamista (pois lukien henkilökunnan koulutus). Tukea ei myönnetä esim. projektin laite- tai muihin investointeihin, näiden investointien tekniseen suunnitteluun yleisiin tuotekehityskuluihin tai ohjelmistojen lisensointisopimuksiin.
Tukea voi hakea myös jo toimiville hankkeille. Tällöin tuetaan henkilökunnan koulutusta tai tietyn liiketoiminta-alueen kehittämistä, mikäli se tukee liikekumppanuuden toteutumista ja jatkumista.

3. Millaisia hankkeita liikekumppanuustuella voidaan tukea?

Liikekumppanuustukea voidaan myöntää suunnittelu-, kehitys- ja koulutusvaiheisiin, kun tavoitteena on esimerkiksi:

• tytäryrityksen perustaminen (esim. tuotanto tai palveluala)
• yhteisyrityksen perustaminen (esim. tuotanto tai palveluala)
• alihankinta (esim. valmistus tai palvelut)
• lisäarvollinen kehitysmaatuonti
• muu pitkäaikaiseen liiketoimintaan tähtäävä hanke (pitkäaikainen huolto-, franchise- tai lisensointisopimus)
• suomalaiseen ympäristöteknologiaan liittyvät pilottihankkeet

4. Voiko liikekumppanuustukea saada Suomesta kehitysmaihin suuntautuvaan vientitoimintaan?
Liikekumppanuustukea ei voida myöntää vientiin tähtääviin hankkeisiin (ml. vientiin liittyvän agentin tai jakelijan identifiointi). Tukea voi saada vientihankkeen tiettyihin hankevaiheisiin silloin, kun hankkeeseen liittyy pitkäaikaista osaamisen/tietotaidon siirtoa, kuten liikekumppanuuden synnyttävä pitkäaikainen huolto- ja/tai operointisopimus suomalaisen ja kehitysmaatoimijan välillä. Tukea voi tällöin saada esim. liikekumppanin identifiointiin tai paikallisen huoltohenkilökunnan koulutukseen.

5. Milloin kehitysmaatuontihankkeille saa tukea?
Finnpartnershipin tuella voidaan tukea kehitysmaatuontihankkeita silloin, kun ne katsotaan lisäarvoa tuottaviksi. Tällä tarkoitetaan hankkeita, joissa tuenhakija panostaa kohdemaapartnereiden koulutukseen ja/tai kehittämiseen. Lisäarvollista tuontitoimintaa on esim. tuenhakijan panostus

• kehitysmaatoimijoiden (ammatti)koulutukseen
• kehitysmaatoimijoiden työolojen ja työskentelytapojen parantamiseen
• tuotteiden laadun parantamiseen
• reilun kaupan tai vastaavan sertifioinnin saavuttamiseen.

Työllistämisvaikutusta tai säännöllisen toimeentulon mahdollistamista ei yksin katsota lisäarvollisuudeksi, vaan tuettavan toiminnan tulee aina sisältää em. koulutus- tai kehityskomponentteja.

Arvioitaessa kehitysmaatuontihankkeiden tukikelpoisuutta kiinnitetään erityistä huomiota hankkeen vaikutuksiin kohdemaan tuotantorakenteiden vahvistamisessa ja monipuolistamisessa, kuten merkittävä tuotevalikoiman tai tuotantosektoreiden laajentaminen, kehitysmaassa tapahtuvan jalostusasteen nostaminen tai tuotannon laadun parantaminen sekä esim. maaseudun kehityksen tukeminen. Periaatteena on, että tuettavaa toimintaa on em. elementtejä sisältävä kehitysmaan tuotantoa ja vientitoimintaa tukeva tuonti Suomeen tai EU:hun. Tuettavaa tuontitoimintaa ei ole olemassa olevissa tuotantolaitoksissa tuotettujen hyödykkeiden tuonti, mikäli tuonti ei sisällä em. elementtejä, vaikka niitä ei olisi aikaisemmin tuotu Suomeen tai EU:hun.

6. Mitä tarkoitetaan suomalaiseen ympäristöteknologiaan liittyvillä pilottihankkeilla?
Tukea voi saada pilottihankkeeseen, joka liittyy suomalaiseen kaupalliseen/tuotteistettuun ympäristöteknologiaan (esim. uusiutuva energiateknologia, energiatehokkuutta edistävä ja päästöjä vähentävä teknologia) tai muuhun luonnontaloudellisesti kestävää kehitystä edistävään teknologiaan. Pilottihankkeiksi voidaan hyväksyä hankkeet, joiden onnistuessaan voidaan olettaa johtavan liikekumppanuuteen. Tukea voidaan saada suunnittelu- ja koulutuskustannuksiin, sekä pilotointiin liittyvään tekniseen apuun.

7. Voiko liikekumppanuustukea saada koulutushankkeisiin?
Tukea ei myönnetä yleiseen, kehitysmaiden kansalaisille osoitettuun koulutukseen/opetukseen tai esimerkiksi yliopistojen väliseen koulutusyhteistyöhön. Koulutus on tuettavaa toimintaa ainoastaan silloin, kun se on puhdasta liiketoimintaa, minkä kassavirta koostuu esimerkiksi opiskelijamaksuista. Tällä viitataan esimerkiksi yksityisen koulun tai koulutusta tarjoavan konsultointiyrityksen perustamiseen kehitysmaahan.

Tuki kattaa kuitenkin paikallisen henkilökunnan koulutukseen liittyviä kustannuksia (enintään 90 työpäivää) silloin, kun ne liittyvät tiettyyn, liikekumppanuuden mukaiseen ja tuen ehdot täyttävään hankkeeseen.

8. Mitkä hakijayrityksen toimittamista tiedoista ovat julkisia?
Tuen julkisen luonteen vuoksi hakulomakkeeseen täytettävät tiedot (mm. tuensaajan nimi, toimiala ja hankenimi) sekä myönnettävän tuen määrä ovat julkisia. Yksityiskohdat hankkeesta tai esim. hankkeen kohdemaa eivät ole julkista tietoa.

9. Mitä kustannuksia liikekumppanuustuki kattaa?
Liikekumppanuustuki kattaa kehitysmaihin suuntautuvien liiketoimintahankkeiden selvitys- ja koulutusvaiheiden kustannuksia.

Hyväksyttäviä kustannuksia ovat esimerkiksi:

• identifiointivaiheessa potentiaalisen liikekumppanin arviointikustannukset (esim. lakiasiain konsultointikulut)
• asiantuntijoiden palkkiot (juniorikonsultti enintään 520 €/pv, seniorikonsultti enintään 910 €/pv)
• hakijan henkilökunnan kohdemaassa hankkeen valmisteluun käyttämä työaika (enintään 500 €/pv perustuen henkilön työsopimuksen mukaiseen kuukausipalkkaan)
• hankkeen valmisteluvaiheessa syntyvät hakijan henkilökunnan ja ulkopuolisten asiantuntijoiden hyväksyttävät matkakustannukset kehitysmaahan ja päivärahat matkan ajalta
• kehitysmaayrityksen henkilökunnan koulutukseen ja kehitysmaayrityksen liiketoiminnan kehittämiseen liittyvät työkustannukset (enintään yhteensä 90 työpäivää)
• kehitysmaatuontihankkeissa markkinakohtaiseen tuotteistukseen liittyvät tuotekehityskulut ja näihin rinnastettavien testien kustannukset sekä maahantuontiin tarvittavien viranomaislupien testien kustannukset, tai
• suomalaiseen ympäristöteknologiaan liittyvissä pilottihankkeissa suunnittelu- ja koulutuskustannukset sekä tekninen apu.

Liikekumppanuustuki kattaa myös osan seuraavista kehitysmaassa jo toimivan yrityksen liiketoiminnan kehittämiskustannuksista (enintään yhteensä 90 työpäivää):

• kehitysmaayrityksen tai muun hyväksytyn kehitysmaatoimijan henkilökunnan koulutus, sekä
• asiantuntijoiden käyttö kehitysmaayrityksen tai -partnerin liiketoiminta-alueen kehittämiseksi.

Hankevalmistelukustannuksiksi ei katsota yrityksen perustamiskustannuksia ja operatiivisen vaiheen toiminnan aloittamista (pois lukien henkilökunnan koulutus). Esimerkiksi yrityksen perustaminen (perustamisasiakirjat, sopimukset, rekrytointi jne.) katsotaan hankevalmistelun jälkeen tapahtuvaksi operatiiviseksi toiminnaksi/toiminnan käynnistämiseksi eivätkä perustamiseen liittyvät kustannukset ole katettavia kustannuksia.

10. Mitkä kustannukset luetaan hyväksyttäviksi matkakustannuksiksi?
Hyväksyttävät matkakustannukset ovat lähinnä suurimmat kustannuserät, kuten lento-, juna-, laiva- tai linja-autokustannukset; majoituskulut ja maksetut ulkomaanpäivärahat (verottajan hyväksymät). Matkakulut hyväksytään halvimman matkustusluokan mukaan ja hotellikorvauksissa noudatetaan Valtion matkustussäännössä määriteltyjä enimmäismääriä. Hotellikuluista hyväksytään vain majoituksen vuorokausikorvaus, ei muista hotellin palveluista maksettuja korvauksia. Matkoista syntyneet taksikulut, oman auton tai vuokra-auton käyttö tai muut pienemmät kustannuserät eivät ole hyväksyttäviä/korvattavia kustannuksia.

11. Mitkä ovat hyväksyttäviä ulkopuolisille asiantuntijoille maksettavia palkkioita?
Ulkopuolisille asiantuntijoille/konsulteille maksettavien palkkioiden osalta on asetettu hyväksyttäväksi kustannukseksi seuraavat enimmäismäärät: nuoremman konsultin (junior consultant) korvattava enimmäispäiväkustannus on 520 € ja vanhemman konsultin (senior consultant) korvattava enimmäispäiväkustannus on 910 €. Ulkopuolisille asiantuntijoille maksetut palkkiot voivat olla enimmäismääriä korkeampia, mutta tuolloin tuki maksetaan yllä olevien enimmäismäärien mukaan.

Ulkopuolisia konsultteja voivat olla esim. hankeselvityksiin, markkinatutkimuksiin, liiketoimintasuunnitelmien valmisteluun ja ympäristöselvityksiin käytettävät konsultit, juristit ja tulkkauspalvelut. Lisäksi kehitysmaayrityksen henkilökunnan koulutukseen tai liiketoiminta-alueen kehittämiseen voidaan käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita. Käytettävien lakipalveluiden kulut ovat hyväksyttäviä konsultoinnin osalta, mutta eivät esimerkiksi sopimuksien tekemisen osalta. Ulkopuolisiksi konsulteiksi ei katsota paikallisen yhtiön/yhteistyökumppanin työntekijöitä, eikä heidän käyttämänsä työaika ole hyväksyttävä kustannus.

12. Mitkä ovat hyväksyttäviä hakijayrityksen oman henkilökunnan käytöstä koituvia kustannuksia?
Hakijan omaa henkilökuntaa voi käyttää kehitysmaihin suuntautuvan liiketoimintahankkeen valmisteluvaiheessa, kun työ tehdään kohdemaassa. Kustannukset voivat liittyä esim. kohdemaassa toimivien liikekumppanien identifiointiin, alustavan tai varsinaisen hankeselvityksen toteuttamiseen, liiketoimintasuunnitelman kehittämiseen tai kehitysmaayrityksen henkilökunnan koulutukseen.  Hakijan oman henkilökunnan kohdemaassa käyttämää työaikaa voidaan tukea arkipäivien (ma-pe) osalta ja enimmillään 500 €/pv, kuitenkin perustuen henkilön työsopimuksen mukaiseen, todelliseen kuukausipalkkaan (poislukien mm. luontaisedut).

Palkkakustannuksia ei voida tukea silloin, kun yrityksen omille työntekijöille/omistajille ei makseta kuukausipalkkaa (esim. vastaperustettu yritys). Myöskään osingot, ansiotulo-osingot, yksityisotot ja vastaavat eivät ole tuettavia. Tällöin kuitenkin matka-, majoitus- ja päivärahakustannukset voivat olla tuettavia kohdemaamatkojen ajalta.

Kun hakijayrityksen henkilökunta kouluttaa kohdemaan henkilökuntaa, voidaan hakijayrityksen oman henkilökunnan työkustannuksia tukea vain kohdemaassa suoritettavan koulutuksen ajalta (ei esim. Suomessa tai muualla tapahtuvan koulutuksen ajalta). Henkilökunnan hankkeen jokapäiväiseen liiketoimintaan liittyvää työaikaa, kuten tuotantolaitoksen koneiden käyttöön tai pystyttämiseen liittyviä kuluja yms., ei voida tukea.

13. Mitkä ovat hyväksyttäviä kustannuksia kehitysmaatuontihankkeissa?
Lisäarvoa tuottavissa kehitysmaatuontihankkeissa hyväksyttäviä kustannuksia ovat myös markkinakohtaiseen tuotteistukseen liittyvät tuotekehityskulut ja näihin rinnastettavien testien kustannukset sekä maahantuontiin tarvittavien viranomaislupien testien kustannukset. Hanke- tai ympäristöselvityksiin liittyvien testien ja analyysien aiheuttamat kustannukset ovat tuettavia. Tuettavaa ovat myös työolojen, -ehtojen ja -turvallisuuden kehittämisestä aiheutuvat kustannukset sekä mm. tuotteiden / palvelujen tuottajien identifiovaiheen auditoinnit liittyen tuottajien vastuullisuuteen.

14. Mitkä eivät ole hyväksyttäviä kustannuksia?
Tuki ei kata esimerkiksi seuraavia kustannuksia:

• kaikki kustannukset, joihin tuensaaja saa tukea kolmannelta osapuolelta
• suomalaisen yrityksen vientiin liittyvän agentin tai jakelijan identifiointikulut, tai kone- ja laitetoimituksiin välittömästi liittyvät käyttökoulutuskustannukset, jotka eivät tähtää pidempiaikaiseen Liikekumppanuustukiehtojen mukaiseen liikekumppanuuteen
• yleisluontoiset markkinatutkimuskustannukset, jotka eivät liity Liikekumppanuustukiehtojen mukaisten liikekumppanuuksien edistämiseen
• tarjouskilpailuun osallistumiseen tai sellaisen vientikaupan valmisteluun liittyvät kustannukset, johon ei liity Liikekumppanuustukiehtojen mukaista pidempiaikaista kumppanuutta
• hankkeen toteuttamiseen tarvittavien koneiden ja kaluston hankintakulut ja muut tuotantoinvestoinnit
• Liikekumppanuustuen saajan oman henkilökunnan työkustannus Suomessa
• oman henkilökunnan viikonloppuna tekemä työ kohdemaassa
• matkakustannukset, jotka eivät synny matkoista hankkeen kohdemaahan (pois lukien kohdemaan henkilökunnan matkakustannukset, jotka liittyvät koulutukseen)
• matkakustannukset Suomessa, elleivät ne ole liittymämatkoja matkoille kohdemaahan
• taksikulut, auton tai muun kulkuneuvon vuokraus, kilometrikorvaukset, tietullit, (ei hyväksytä Suomessa eikä kohdemaassa)
• päivärahat Suomessa, elleivät ne liity matkoihin kohdemaahan
• kohdemaan henkilökunnan päivärahat Suomessa tapahtuvan koulutuksen ajalta
• yleisluontoiset markkinointi- ja markkinointimateriaalikustannukset
• yleisluontoiset tuotekehityskulut ja siihen rinnastettavat testien kustannukset (muut kuin lisäarvolliseen kehitysmaatuontiin liittyvät markkinakohtaiset tuotteistukset ja suomalaisen ympäristöteknologian pilotointiin liittyvät kustannukset)
• yleisluontoiset seminaari- tai vierailukustannukset, jotka eivät liity Liikekumppanuustukiehtojen mukaisten liikekumppanuuksien edistämiseen (esim. liikekumppanien identifiointi)
• lähettipalvelukulut
• viisumikulut
• vakuutusmaksut
• rokotukset ja muut lääkekustannukset
• edustuskulut
• rekrytointikustannukset
• varausmaksut
• lentokenttävero (ei sisälly lentolippuun, maksetaan erikseen kentällä)
• viranomaismaksut
• notaarisointi jne.
• perustamiskustannukset, sopimusten kirjoitus ym.
• normaaliksi liiketoiminnaksi katsottavat kustannukset, markkinointi
• tilintarkastajan lausunnon kustannus
• oman henkilökunnan työkustannusten ja ulkopuolisten asiantuntijoiden palkkojen ja palkkioiden enimmäisrajan ylittävä osuus
• muut tilintarkastajan havaitsemat tukikelvottomat kustannukset

Yrityksen perustaminen katsotaan hankevalmistelun jälkeen tapahtuvaksi operatiiviseksi toiminnaksi/toiminnan käynnistämiseksi, eivätkä perustamiseen liittyvät kustannukset (esim. yhteistyösopimusten ja perustamisasiakirjojen laadinta, notaarisointi, rekisteröimis-, käynnistämis- ja työlupakustannukset sekä rekrytointi) ole hyväksyttäviä kustannuksia.

15. Mikä on hakemuksen rekisteröintipäivä ja hankenumero?
Finnpartnership rekisteröi hakemuksen, kun asianmukaisesti täytetty hakulomake ja vaadittavat liitteet on vastaanotettu. Rekisteröinnin yhteydessä hankkeelle annetaan hankenumero, jonka avulla hanke on helppo identifioida käsittelyn ja maksatusten yhteydessä. Rekisteröintipäivä on tärkeä, koska sen jälkeen syntyneet kustannukset voivat olla hyväksyttäviä kustannuksia. Tukea ei voida myöntää kustannuksiin, jotka ovat syntyneet ennen hankkeen rekisteröimistä.

16. Milloin tukea voi hakea?
Liikekumppanuustukea voi hakea ympärivuotisesti.

17. Miten kauan päätöksenteko kestää?
Päätöksentekoon kuluva aika muodostuu kahden kuukauden mittaisesta hakuajasta, jota seuraa noin kaksi kuukautta kestävä käsittelyaika (kahden kuukauden aikana tulleet hakemukset käsitellään seuraavan kahden kuukauden aikana). Finnfundin johdosta koostuva tukikomitea arvioi yksittäisten hankkeiden tukikelpoisuuden, minkä jälkeen hakijalle annetaan tiedoksi tukikomitean suositus hankkeesta. Tämän jälkeen Suomen ulkoasiainministeriö antaa hankkeista valtionavustuspäätökset perustuen tukikomitean suosituksiin. Päätös valtionavun myöntämisestä tai hylkäämisestä tehdään ulkoasiainministeriössä noin kahden kuukauden kuluessa kyseisen hakuajan päättymisestä.

18. Miten kauan myönnetty tuki on tuen saajan käytettävissä?
Tuen saajille, joiden hakemus on rekisteröity 1.1.2010 tai sen jälkeen, on myönnetty tuki käytettävissä 24 kuukautta valtionavustuspäätöksen tiedonantopäivästä. Hyväksyttäviin kustannuksiin voidaan kuitenkin lukea jo hakemuksen rekisteröintipäivästä lähtien syntyneet kustannukset.

19. Milloin tuki maksetaan?
Liikekumppanuustuki maksetaan jälkikäteen syntyneitä, todellisia, maksettuja ja valtionavustuspäätöksen mukaisia kustannuksia vastaan. Tuen saaja lähettää maksatuspyynnön, jonka liitteenä tulee olla kustannuserittely, liikekumppanuustuen tilintarkastuksen tarkistuslista ja tilintarkastajan lausunto. Tilintarkastajan lausunnosta tulee käydä ilmi, että kustannukset ovat tuen saajan maksamia, todellisia ja tuen saajan kirjanpidossa olevia kustannuksia. Tuki voidaan maksaa yhdessä tai kahdessa erässä. Maksatuspyynnön liitteenä tulee olla myös hyväksyttävä loppuraportti ja kopiot tuella valmistelluista dokumenteista. Ennen tuen maksua tarkistetaan vielä, että projektidokumenteissa, joiden valmisteluun on käytetty tukea, on huomioitu hankkeelle mahdollisesti asetetut ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksia koskevat vaatimukset.

20. Millaiset ovat tuensaamiseen liittyvät raportointivaatimukset?
Maksatuksen yhteydessä tulee esittää loppuraportti, minkä lisäksi tuen saaja on velvollinen raportoimaan hankkeen etenemisestä kahdessa seurantaraportissa.