FAQ

1. Mihin tuen kohdemaiden jaottelu perustuu?
2. Mihin tarkoitukseen Liikekumppanuustukea haetaan?
3. Millaisia hankkeita Liikekumppanuustuella voidaan tukea?
4. Voiko Liikekumppanuustukea saada Suomesta kehitysmaihin suuntautuvaan vientitoimintaan?
5. Milloin kehitysmaatuontihankkeille saa tukea?
6. Mitä tarkoitetaan teknologiaan ja ratkaisuihin liittyvillä pilottihankkeilla?
7. Voiko Liikekumppanuustukea saada koulutushankkeisiin?
8. Mitkä hakijayrityksen toimittamista tiedoista ovat julkisia?
9. Mitä kustannuksia Liikekumppanuustuki kattaa?
10. Mitkä kustannukset luetaan hyväksyttäviksi matkakustannuksiksi?
11. Mitkä ovat hyväksyttäviä ulkopuolisille asiantuntijoille maksettavia palkkioita?
12. Mitkä ovat hyväksyttäviä hakijayrityksen oman henkilökunnan käytöstä koituvia kustannuksia?
13. Mitkä ovat hyväksyttäviä kustannuksia kehitysmaatuontihankkeissa?
14. Mitkä eivät ole hyväksyttäviä kustannuksia?
15. Mikä on hakemuksen rekisteröintipäivä ja hankenumero?
16. Milloin tukea voi hakea?
17. Miten kauan päätöksenteko kestää?
18. Miten kauan myönnetty tuki on saajayhteisön käytettävissä?
19. Milloin tuki maksetaan?
20. Millaiset ovat tuensaamiseen liittyvät raportointivaatimukset?
21. Mitä tarkoitetaan suorilla kehitysvaikutuksilla?

1. Mihin tuen kohdemaiden jaottelu perustuu?
Finnpartnershipin Liikekumppanuustuen tukirajoissa käyttämä luokittelu alempien ja ylempien keskitulotasojen kehitysmaihin perustuu OECD DACin määrittelemään kehitysmaaluokitukseen. Kolme köyhintä kehitysmaaluokkaa on yhdistetty ryhmäksi "alempien tulotasojen kehitysmaat", oman ryhmänsä muodostavat ylempien keskitulotasojen kehitysmaat. Tällä hetkellä käytetään listausta, joka on voimassa vuosien 2014, 2015 ja 2016 raportoinnissa (DAC List of ODA Recipients Effective for reporting on 2014, 2015 and 2016 flows).

Liikekumppanuustukihakemusta käsiteltäessä käytetään aina hankkeen rekisteröintipäivänä voimassa olevaa listaa. Mikäli kohdemaa poistuu OECD DACin listalta tuen voimassaolon aikana, tulee maksatuspyynnön olla jätettynä, käsiteltynä ja maksatus suoritettuna ennen kohdemaan poistumista. Eli hakijan tulee huomioida myös maksatuspyynnön käsittelyaika.

Mikäli hanke suuntautuu sekä ylemmän keskitulotason kehitysmaahan että alemman tulotason kehitysmaahan, hankkeeseen sovelletaan matalampaa tukiprosenttia.Erittäin hauraat valtiot kattaa ne maat “Harmonized List of Fragile Situations 2016” -listalta, joiden CPIA ≤ 3,0. Vuonna 2016 erittäin hauraita valtioita ovat: Afganistan, Eritrea, Etelä-Sudan, Guinea-Bissau, Haiti, Irak, Jemen, Keski-Afrikan tasavalta, Kiribati, Komorit, Libanon, Libya, Marshallsaaret, Mikronesia, Myanmar, Palestiinalaisalueet, Somalia, Sudan, Syyria, Togo, Tšad, Tuvalu ja Zimbabwe

2. Mihin tarkoitukseen Liikekumppanuustukea haetaan?
Liikekumppanuustukea voidaan hakea kehitysmaihin suuntautuvan pitkäaikaisen, liiketaloudellisesti kannattavan toiminnan valmisteluvaiheen kustannuksiin. Se on tarkoitettu kattamaan hyväksyttyjä hankevalmistelukustannuksia niiden syntymisen jälkeen. Hankevalmistelukustannuksiksi ei katsota yrityksen perustamiskustannuksia ja operatiivisen vaiheen toiminnan aloittamista (pois lukien henkilökunnan koulutus). Tukea ei myönnetä esim. projektin laite- tai muihin investointeihin, näiden investointien tekniseen suunnitteluun, yleisiin tuotekehityskuluihin tai ohjelmistojen lisensointisopimuksiin.

Tukea voidaan hakea myös jo toimiville hankkeille. Tällöin tuetaan henkilökunnan koulutusta tai tietyn liiketoiminta-alueen kehittämistä, mikäli se tukee liikekumppanuuden toteutumista ja jatkumista. Tukea voidaan kuitenkin myöntää vain sellaisten kustannusten kattamiseen, jotka ovat syntyneet tukihakemuksen rekisteröimisen jälkeen.

3. Millaisia hankkeita Liikekumppanuustuella voidaan tukea?
Liikekumppanuustukea voidaan myöntää suunnittelu-, kehitys- ja koulutusvaiheisiin, kun tavoitteena on esimerkiksi:

yhteisyrityksen perustaminen kehitysmaahan paikallisen toimijan kanssa
• suomalaisen yrityksen tytäryrityksen perustaminen kehitysmaahan
kehitysmaatuontia Suomeen ja samalla mahdollisesti muihin maihin lisäävä hanke, jolla on kaupallista potentiaalia ja kehitysvaikutuksia
• muunlainen kehitysmaahan kohdistuva, pitkäaikaiseen liiketoimintaan tähtäävä hanke, johon liittyy esimerkiksi pitkäaikainen alihankinta-, huolto-, franchise- tai lisensointisopimus
kaupalliseen tai tuotteistettuun teknologiaan tai ratkaisuun liittyvä pilottihanke, jonka voidaan onnistuessaan olettaa johtavan liikekumppanuuteen
ammattikoulutus ja tuki paikalliselle koulutustoiminnalle


4. Voiko Liikekumppanuustukea saada Suomesta kehitysmaihin suuntautuvaan vientitoimintaan?
Liikekumppanuustukea ei voida myöntää vientiin tähtääviin hankkeisiin (ml. vientiin liittyvän agentin tai jakelijan identifiointi). Tukea voidaan saada vientihankkeen tiettyihin hankevaiheisiin silloin, kun hankkeeseen liittyy pitkäaikaista osaamisen/tietotaidon siirtoa, kuten liikekumppanuuden synnyttävä pitkäaikainen huolto- ja/tai operointisopimus suomalaisen ja kehitysmaatoimijan välillä. Tukea voidaan tällöin saada esim. liikekumppanin identifiointiin tai paikallisen huoltohenkilökunnan koulutukseen.

  5. Milloin kehitysmaatuontihankkeille saa tukea?

Finnpartnershipin tuella voidaan tukea kehitysmaatuontihankkeita.

Arvioitaessa kehitysmaatuontihankkeiden tukikelpoisuutta kiinnitetään erityistä huomiota tuenhakijan panostukseen liittyen kehitysmaatoimijoiden (ammatti)koulutukseen, työolojen ja työskentelyolosuhteiden parantamiseen, tuotteiden laadun parantamiseen tai reilun kaupan/vastaavan sertifioinnin saavuttamiseen. Lisäksi kiinnitetään huomiota hankkeen vaikutuksiin kohdemaan tuotantorakenteiden vahvistamisessa ja monipuolistamisessa, kuten merkittävään tuotevalikoiman tai tuotantosektoreiden laajentamiseen, kehitysmaassa tapahtuvan jalostusasteen nostamiseen tai tuotannon laadun parantamiseen sekä esim. maaseudun kehityksen tukemiseen. Periaatteena on, että tuettavaa toimintaa on em. elementtejä sisältävä kehitysmaan tuotantoa ja vientitoimintaa tukeva tuonti Suomeen tai EU:hun.

  6. Mitä tarkoitetaan teknologiaan ja ratkaisuihin liittyvillä pilottihankkeilla?
Tukea voi saada pilottihankkeeseen, joka liittyy kaupalliseen tai tuotteistettuun teknologiaan tai ratkaisuun. Pilottihankkeiksi voidaan hyväksyä hankkeet, joiden onnistuessaan voidaan olettaa johtavan liikekumppanuuteen. Tukea voidaan saada suunnittelu- ja koulutuskustannuksiin, sekä pilotointiin liittyvään tekniseen apuun.

  7. Voiko Liikekumppanuustukea saada koulutushankkeisiin?

Tuki kattaa paikallisen henkilökunnan koulutukseen liittyviä kustannuksia (enintään 200 työpäivää) silloin, kun ne liittyvät tiettyyn, liikekumppanuuden mukaiseen ja tuen ehdot täyttävään hankkeeseen.

Tukea voidaan myöntää myös liikekumppanuuteen liittyvän ammatillisen koulutustoiminnan kehittämiseen ja uuden koulutuksen käynnistämiseen. Hankkeita arvioidaan mm. niiden tukemien koulutusrakenteiden kestävyysedellytysten ja odotettavissa olevien kehitysvaikutusten perusteella. Hyväksyttäviä koulutustoiminnan kehittämiseen liittyviä kustannuksia ovat

• opetussuunnitelman uudistaminen
• opettajien koulutus
• laite- ja välinehankinnat
• tilojen korjaus
• muut lyhytaikaiset kustannukset koulutuslaitosten kapasiteetin korottamiseksi.

  8. Mitkä hakijayrityksen toimittamista tiedoista ovat julkisia?
Tuen julkisen luonteen vuoksi hakulomakkeeseen täytettävät tiedot (mm. tuensaajan nimi, toimiala ja hankenimi) sekä myönnettävän tuen määrä ovat julkisia. Yksityiskohdat hankkeesta tai esim. hankkeen kohdemaa eivät ole julkista tietoa.

  9. Mitä kustannuksia Liikekumppanuustuki kattaa?
Liikekumppanuustuki kattaa kehitysmaihin suuntautuvien liiketoimintahankkeiden selvitys- ja koulutusvaiheiden kustannuksia.

Hyväksyttäviä kustannuksia ovat esimerkiksi:

• identifiointivaiheessa potentiaalisen liikekumppanin arviointikustannukset (esim. lakiasiain konsultointikulut)
• asiantuntijoiden palkkiot (juniorikonsultti enintään 520 €/pv, seniorikonsultti enintään 910 €/pv)
• hakijan henkilökunnan kohdemaassa tai muussa hankkeeseen oleellisesti liittyvässä maassa hankkeen valmisteluun käyttämä työaika (enintään 500 €/pv perustuen henkilön työsopimuksen mukaiseen kuukausipalkkaan)
• hankkeen valmisteluvaiheessa syntyvät hakijan henkilökunnan ja ulkopuolisten asiantuntijoiden hyväksyttävät matkakustannukset kohdemaahan tai muuhun hankkeeseen olennaisesti liittyvään maahan sekä päivärahat matkan ajalta
• kehitysmaayrityksen henkilökunnan koulutukseen ja kehitysmaayrityksen liiketoiminnan kehittämiseen liittyvät työkustannukset (enintään yhteensä 200 työpäivää)
• kehitysmaatuontihankkeissa markkinakohtaiseen tuotteistukseen liittyvät tuotekehityskulut ja näihin rinnastettavien testien kustannukset sekä maahantuontiin tarvittavien viranomaislupien testien kustannukset
• teknologiaan ja ratkaisuihin liittyvissä pilottihankkeissa suunnittelu- ja koulutuskustannukset sekä tekninen apu.

Liikekumppanuustuki kattaa myös osan seuraavista kehitysmaassa jo toimivan yrityksen liiketoiminnan kehittämiskustannuksista (enintään yhteensä 100 työpäivää):

• kehitysmaayrityksen tai muun hyväksytyn kehitysmaatoimijan henkilökunnan koulutus
• asiantuntijoiden käyttö kehitysmaayrityksen tai -partnerin liiketoiminta-alueen kehittämiseksi.

Hankevalmistelukustannuksiksi ei katsota yrityksen perustamiskustannuksia ja operatiivisen vaiheen toiminnan aloittamista (pois lukien henkilökunnan koulutus). Esimerkiksi yrityksen perustaminen (perustamisasiakirjat, sopimukset, rekrytointi jne.) katsotaan hankevalmistelun jälkeen tapahtuvaksi operatiiviseksi toiminnaksi tai toiminnan käynnistämiseksi eivätkä perustamiseen liittyvät kustannukset ole katettavia kustannuksia.

  10. Mitkä kustannukset luetaan hyväksyttäviksi matkakustannuksiksi?
Hyväksyttävät matkakustannukset ovat lähinnä suurimmat kustannuserät, kuten lento-, juna-, laiva- ja linja-autokustannukset, välttämättömät taksikustannukset sekä majoituskulut ja maksetut ulkomaanpäivärahat (verottajan hyväksymät) kohdemaassa tai muussa hankkeeseen oleellisesti liittyvässä maassa. Matkakulut hyväksytään halvimman matkustusluokan mukaan ja hotellikorvauksissa noudatetaan Valtion matkustussäännössä määriteltyjä enimmäismääriä. Hotellikuluista hyväksytään vain majoituksen vuorokausikorvaus, ei muista hotellin palveluista maksettuja korvauksia.

  11. Mitkä ovat hyväksyttäviä ulkopuolisille asiantuntijoille maksettavia palkkioita?
Ulkopuolisille asiantuntijoille/konsulteille maksettavien palkkioiden osalta on asetettu hyväksyttäväksi kustannukseksi seuraavat enimmäismäärät: nuoremman konsultin (junior consultant) korvattava enimmäispäiväkustannus on 520 € ja vanhemman konsultin (senior consultant) korvattava enimmäispäiväkustannus on 910 €. Ulkopuolisille asiantuntijoille maksetut palkkiot voivat olla enimmäismääriä korkeampia, mutta tuolloin tuki maksetaan yllä olevien enimmäismäärien mukaan.

Ulkopuolisia konsultteja voivat olla esim. hankeselvityksiin, markkinatutkimuksiin, liiketoimintasuunnitelmien valmisteluun ja ympäristöselvityksiin käytettävät konsultit sekä juristit ja tulkkauspalvelut. Lisäksi kehitysmaayrityksen henkilökunnan koulutukseen tai liiketoiminta-alueen kehittämiseen voidaan käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita. Käytettävien lakipalveluiden kulut ovat hyväksyttäviä konsultoinnin osalta, mutta eivät esimerkiksi sopimuksien tekemisen osalta. Ulkopuolisiksi konsulteiksi ei katsota paikallisen yhteistyökumppanin työntekijöitä, eikä heidän käyttämänsä työaika ole hyväksyttävä kustannus.

  12. Mitkä ovat hyväksyttäviä hakijayrityksen oman henkilökunnan käytöstä koituvia kustannuksia?
Hakijan oman henkilökunnan käyttöä voidaan tukea kehitysmaihin suuntautuvan liiketoimintahankkeen valmisteluvaiheessa, kun työ tehdään kohdemaassa tai muussa hankkeeseen oleellisesti liittyvässä maassa. Kustannukset voivat liittyä esim. kohdemaassa toimivien liikekumppanien identifiointiin, alustavan tai varsinaisen hankeselvityksen toteuttamiseen, liiketoimintasuunnitelman kehittämiseen tai kehitysmaayrityksen henkilökunnan koulutukseen. Hakijan oman henkilökunnan työtä voidaan tukea arkipäivien (ma–pe) osalta ja enimmillään 500 €/pv, kuitenkin perustuen henkilön työsopimuksen mukaiseen, todelliseen kuukausipalkkaan (pois lukien mm. luontaisedut).

Palkkakustannuksia ei voida tukea silloin, kun yrityksen omille työntekijöille ja/tai omistajille ei makseta kuukausipalkkaa (esim. vastaperustettu yritys). Myöskään osingot, ansiotulo-osingot, yksityisotot tai vastaavat eivät ole tuettavia. Tällöin kuitenkin matka-, majoitus- ja päivärahakustannukset voivat olla tuettavia.

Kun hakijayrityksen henkilökunta kouluttaa kohdemaan henkilökuntaa, voidaan hakijayrityksen oman henkilökunnan työkustannuksia tukea vain kohdemaassa suoritettavan koulutuksen ajalta (ei esim. Suomessa tapahtuvan koulutuksen ajalta). Henkilökunnan hankkeen jokapäiväiseen liiketoimintaan liittyvää työaikaa, kuten tuotantolaitoksen koneiden käyttöön tai pystyttämiseen liittyviä kuluja yms., ei voida tukea.

  13. Mitkä ovat hyväksyttäviä kustannuksia kehitysmaatuontihankkeissa?
Kehitysmaatuontihankkeissa hyväksyttäviä kustannuksia ovat myös markkinakohtaiseen tuotteistukseen liittyvät tuotekehityskulut ja näihin rinnastettavien testien kustannukset sekä maahantuontiin tarvittavien viranomaislupien testien kustannukset. Hanke- tai ympäristöselvityksiin liittyvien testien ja analyysien aiheuttamat kustannukset ovat tuettavia. Tuettavia ovat myös työolojen, -ehtojen ja -turvallisuuden kehittämisestä aiheutuvat kustannukset sekä mm. tuotteiden tai palvelujen tuottajien identifiointivaiheen auditoinnit liittyen tuottajien vastuullisuuteen.

  14. Mitkä eivät ole hyväksyttäviä kustannuksia?
Tuki ei kata esimerkiksi seuraavia kustannuksia:

• kaikki kustannukset, joihin tuensaaja saa tukea kolmannelta osapuolelta,
• suomalaisen yrityksen vientiin liittyvän agentin tai jakelijan identifiointikulut tai kone- ja laitetoimituksiin välittömästi liittyvät käyttökoulutuskustannukset, jotka eivät tähtää pidempiaikaiseen liikekumppanuustukiehtojen mukaiseen liikekumppanuuteen,
• yleisluontoiset markkinatutkimuskustannukset, jotka eivät liity liikekumppanuustukiehtojen mukaisten liikekumppanuuksien edistämiseen,
• tarjouskilpailuun osallistumiseen tai sellaisen vientikaupan valmisteluun liittyvät kustannukset, johon ei liity liikekumppanuustukiehtojen mukaista pidempiaikaista kumppanuutta,
• hankkeen toteuttamiseen tarvittavien koneiden ja kaluston hankintakulut ja muut tuotantoinvestoinnit,
• liikekumppanuustuen saajan oman henkilökunnan työkustannukset Suomessa,
• oman henkilökunnan viikonloppuna tekemä työ,
• matkakustannukset Suomessa, elleivät ne ole liittymämatkoja,
• taksikulut Suomessa,
• ei-välttämättömät taksikulut kohdemaassa tai muussa hankkeeseen oleellisesti liittyvässä maassa,
• kilometrikorvaukset, 
• päivärahat Suomessa, elleivät ne liity matkoihin kohdemaahan tai muuhun hankkeeseen oleellisesti liittyvään maahan,
• kohdemaan henkilökunnan päivärahat Suomessa tapahtuvan koulutuksen ajalta,
• yleisluontoiset markkinointi- ja markkinointimateriaalikustannukset,
• yleisluontoiset tuotekehityskulut ja siihen rinnastettavat testien kustannukset (muut kuin kehitysmaatuontiin liittyvät markkinakohtaiset tuotteistukset ja teknologian pilotointiin liittyvät kustannukset),
• yleisluonteiset seminaari- tai vierailukustannukset, jotka eivät liity liikekumppanuustukiehtojen mukaisten liikekumppanuuksien edistämiseen (esim. liikekumppanien identifiointiin),
• ammattikoulutukseen ja paikallisen koulutustoimintaan liittyvät pitkäaikaiset ja/tai tavanomaisen ylläpidon kustannukset (esim. laitoksen varsinaisen henkilökunnan palkat, tilavuokra, rahoituskustannukset ja juoksevat kustannukset kuten sähkö ja vesi). 
• lähettipalvelukulut,
• lääkekustannukset, jotka eivät ole välttämättömiä kohdemaan oloihin nähden,
• edustuskulut,
• tilavuokrat ja tarjoilukustannukset,
• rekrytointikustannukset,
• normaaliksi liiketoiminnaksi katsottavat kustannukset, markkinointi,
• oman henkilökunnan työkustannusten ja ulkopuolisten asiantuntijoiden palkkojen ja palkkioiden enimmäisrajan ylittävä osuus,
• muut tilintarkastajan havaitsemat tukikelvottomat kustannukset.

Yrityksen perustaminen katsotaan hankevalmistelun jälkeen tapahtuvaksi operatiiviseksi toiminnaksi/toiminnan käynnistämiseksi, eivätkä perustamiseen liittyvät kustannukset (esim. yhteistyösopimusten ja perustamisasiakirjojen laadinta, rekisteröimis-, käynnistämis- ja työlupakustannukset sekä rekrytointi) ole hyväksyttäviä kustannuksia.

  15. Mikä on hakemuksen rekisteröintipäivä ja hankenumero?
Finnpartnership rekisteröi hakemuksen, kun asianmukaisesti täytetty hakemuslomake ja vaadittavat liitteet on vastaanotettu. Rekisteröinnin yhteydessä hankkeelle annetaan hankenumero, jonka avulla hanke on helppo identifioida käsittelyn ja maksatusten yhteydessä. Rekisteröintipäivä on tärkeä, koska sen jälkeen syntyneet kustannukset voivat olla tuettavia kustannuksia. Tukea ei voida myöntää kustannuksiin, jotka ovat syntyneet ennen hankkeen rekisteröimistä.

  16. Milloin tukea voi hakea?
Liikekumppanuustukea voi hakea ympäri vuoden.

  17. Miten kauan päätöksenteko kestää?
Päätöksentekoon kuluva aika muodostuu kahden kuukauden mittaisesta hakuajasta, jota seuraa noin kaksi kuukautta kestävä käsittelyaika (jokaisen kahden kuukauden mittaisen hakujakson aikana tulleet hakemukset käsitellään seuraavan kahden kuukauden aikana). Ammattikoulutushankkeiden käsittelyaika on kolme kuukautta. Finnfundin johdosta koostuva tukikomitea arvioi yksittäisten hankkeiden tukikelpoisuuden, minkä jälkeen hakijalle annetaan tiedoksi tukikomitean suositus hankkeesta. Tämän jälkeen Suomen ulkoasiainministeriö antaa hankkeista valtionavustuspäätökset perustuen tukikomitean suosituksiin. Päätös valtionavun myöntämisestä tai hylkäämisestä tehdään ulkoasiainministeriössä noin kahden kuukauden (ammattikoulutushankkeissa kolmen kuukauden) kuluessa kyseisen hakuajan päättymisestä.

  18. Miten kauan myönnetty tuki on tuen saajan käytettävissä?
Myönnetty tuki on käytettävissä 24 kuukautta valtionavustuspäätöksen tiedonantopäivästä.

  19. Milloin tuki maksetaan?

Liikekumppanuustuki maksetaan jälkikäteen todellisia, maksettuja ja hyväksytyn hankebudjetin mukaisia kustannuksia vastaan. Tuen saaja toimittaa Finnpartnershipille maksatuspyyntölomakkeen, jonka liitteenä tulee olla kustannuserittely, tilintarkastajan lausunto sekä liikekumppanuustuen tilintarkastuksen tarkistuslista. Tilintarkastajan lausunnosta tulee käydä ilmi, että kustannukset ovat tuen saajan maksamia, todellisia ja tuen saajan kirjanpidossa olevia kustannuksia. Loppuraportti tulee toimittaa viimeistään toisen maksatuspyynnön yhteydessä.


Liikekumppanuustuen saaja voi hakea tuen maksatusta enintään kahdessa erässä. Jos maksatusta haetaan kahdessa erässä ja ensimmäinen erä ylittää 2/3 myönnetystä tuesta, tulee loppuraportti palauttaa jo ensimmäisen maksatuspyynnön yhteydessä. Molempien maksatuspyyntöjen yhteydessä tulee kuitenkin toimittaa lyhyt selvitys hankkeen tilanteesta. Maksatuspyynnön yhteydessä tulee myös toimittaa kopiot tuella valmistelluista dokumenteista. Ennen tuen maksua tarkistetaan myös, että projektidokumenteissa, joiden valmisteluun on käytetty tukea, on huomioitu hankkeelle mahdollisesti asetetut ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksia koskevat vaatimukset. Näiden vaatimusten huomioon otto hankkeessa tulee tuoda ilmi myös loppuraportissa.

  20. Millaiset ovat tuen saamiseen liittyvät raportointivaatimukset?

Maksatuksen yhteydessä tulee esittää loppuraportti, minkä lisäksi tuen saaja on velvollinen raportoimaan hankkeen etenemisestä kahdessa seurantaraportissa. Finnpartnership toimittaa tuen saajalle seurantaraportointilomakkeen.

21. Mitä tarkoitetaan suorilla kehitysvaikutuksilla?
Kun hanke suuntautuu ylemmän keskitulotason maihin, tulee hankkeella olla suoria kehitysvaikutuksia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi köyhien työllistäminen, köyhille suunnatun tuotteen/palvelun tarjoaminen tai liiketoiminnan keskittäminen köyhälle alueelle.